Käytänteistä, muotoilusta ja käytännemuotoilusta

Ihan heti alkuun on hyvä tehdä selväksi, että käytännemuotoilu on meidän keksimämme termi, joten ei kenties ole mikään ihme mikäli et ole törmännyt siihen aiemmin. Vaikka käytännemuotoilu onkin käsitteenä jo lyhyesti kuvattu kotisivuillamme, päätin omistaa tämän Seymourin ensimmäisen virallisen blogipostauksen käytännemuotoilulle. Siispä seuraavassa vähän asiaa käytänteistä, muotoilusta, käytännemuotoilusta ja siitä, miten kummassa me olemme päättäneet perustaa Suomen ensimmäisen ja ainoan käytännemuotoilutoimiston.

No, mitä se käytänne sitten on?

Yleisesti ottaen ei voida määrittää mitään yhtä yhtenäistä käytäntöteoriaa. Käytännettä voidaan kuvata tilanteeseen sidotuksi toiminnaksi, joka kumpuaa ihmisten välisestä, suhteissa tapahtuvasta tekemisestä ja aiemmin kerrostuneista asiayhteyksistä (Jarzabkowski, 2005) joista käytänteessä osallisena olevat toimijat muokkaavat toimintatapoja sekä paikallistuneita merkityksiä. Toimiessaan osana käytännettä ihmiset käyttävät apunaan artefakteja, joilla he muokkaavat ja välittävät luomiaan sosiaalisia merkityksiä. Artefaktina voi toimia esimerkiksi printattu kokouspöytäkirja tai tussitaulu: tussitaulu pakottaa tarttumaan tussiin ja piirtelemään, kokouspöytäkirja määrittää asiat, joista voidaan kokouksen aikana puhua ja antaa puheenaiheille oikean järjestyksen.

Käytänne ei ole staattinen tila, vaan jatkuvasti itseään muuttava ja toistava subjektiivisten todellisuuksien summa. Itse hahmotan käytänteen toimintaamme rajaavana todellisuutena. Se sulkee suumme nimenhuudon aikana kun ei ole meidän vuoromme puhua, tai naulitsee katseemme Powerpoint-esitykseen vaikka samaan aikaan haluaisimme olla jossain muualla. Samalla kun toimijat ovat osa käytäntöä he myös mahdollistavat sen jatkumisen. Eli, käytänne on jotain, joka luo tiettyä ja rajaa pois “vääränlaista” käytöstä sen toistamisessa osallisina olevissa toimijoissa. Välillä käytänne rajaa pois hyviä toimintatapoja tai mahdollistaa ja ehdollistaa meidät toimimaan tavoin, jotka käytänteen ulkopuolelta havainnoiden kokisimme huonoina.

Vaikka käytäntöeteoria on vakiintumaton kokonaisuus, modernia käytäntöteoriaa yhdistää käsitys siitä, että yhteisöt ovat sosiaalisesti rakentuneita systeemejä, joilla on voimakas käyttäytymisen mahdollisuuksia rajoittava valta. Nämä systeemit kyetään rakentamaan tai hajottamaan suhteissa tapahtuvalla toiminnalla. (Ortner, 1984). Ongelmana vaan tuppaa olemaan että käytänteitä on todella vaikea nähdä ja osittain sen takia vielä vaikeampi muuttaa.

Vanha kurssikaverini Harri kertoi minulle pari kuukautta sitten tarinan siitä, kuinka oli opiskeluaikanaan tullut luokkaan, jossa tuolit olivat olleet järjestettynä siten, että ne tukivat mahdollisimman huonosti oppitunneilla annettuja tehtävänantoja. Opettaja oli järjestänyt Harrille ja hänen kurssitovereilleen ihmiskokeen. Kurssi oli kuulemma ehtinyt edetä kahdeksan luentokertaa ennen kuin joku oli tajunnut että tuolien järjestystä sai muuttaa. Normaali opetuskäytänne ei näet sallinut sitä että oppilaat olisivat omatoimisesti ennen luennon alkua järjestäneet luokan omaa oppimistaan parhaiten tukevalla tavalla. Jokainen varmasti kykenee löytämään omasta työarjestaan samankaltaisia esimerkkejä.

Miten käytänteet liittyvät muotoiluun?

Muotoilu-sanan voidaan yleisesti katsoa syntyneen Bauhaus-ajattelun kanssa 1900-luvun alussa ja viitanneen siihen, että tuotteita tai arkkitehtuuria suunniteltaessa otettiin pääajatukseksi käyttäjä ja tuotteen käytännöllisyys.

Vaikka muotoilun käsitettiin aluksi liittyvän lähinnä tilan ja tuotteiden suunnitteluun, siitä on nykyään tullut muotisana, jota käytetään milloin missäkin. Useimmin sen kohtaa palveluiden suunnittelun yhteydessä, jossa muotoilu-termin käytöllä viitataan käyttökokemukseen, palvelun käyttöön inhimillisenä toimintana ja iteratiivisuuteen palvelun kehitysprosessin aikana. Lyhyesti sanottuna asiakkaan kuuntelulle annettuun arvostukseen.

Nyt päästään takaisin käytänteisiin. Käytänteen käsitteeseen liittyy vahvasti ajatus siitä että sitä ei voi muuttaa ulkoa käsin. Toki käytänteet muovautuvat suhteessa ympäröivään todellisuuteen, mutta mikäli halutaan oikeasti muuttaa käytänteitä, ne ja niiden sosiaalisesti rakentunut luonne tulee tehdä näkyviksi niissä osallisina oleville toimijoille. Tällöin he itse kykenevät vaikuttamaan toimintatapoihinsa ja muuttamaan niitä oikeaksi kokemaansa suuntaan. Käytännemuotoilussa pyrimme yhdistämään muotoilun eetoksen käytäntöjen muokkaamiseen.

Tavoitteemme Seymourissa on yhdessä asiakkaidemme kanssa suunnitella ja muotoilla uudenlaisia, parempia sosiaalisia käytänteitä. Käytännemuotoilu on poikkitieteellistä. Se yhdistää laajan kirjon organisaatiotutkimusta muun muassa kvalitatiiviseen tutkimukseen ja dialogiseen kehittämiseen. Ennen kaikkea se on kuunteleva ja osallistava tapa, luoda yhteisymmärrystä vallitsevasta todellisuudesta, sekä uusia ja parempia toimintamalleja vanhojen tilalle.

Miksi sitten Seymour ja käytännemuotoilu?

Perinteinen iso konsulttiyritys on dinosaurus, joka ei anna asiakkaalleen mitään sen ihmeellisempää kuin ison laskun ja  paksun nipun näyttäviä Powerpoint-kalvoja. Organisaation sisäiseen tai ulkoiseen toimintaan vaikutettaessa on älyllisesti laiskaa ja yksioikoista olettaa, että yritykseen, joka on aina oma ainutkertainen ihmistensä ja käytäntöjensä kokonaisuus, voitaisiin valmiilla sabluunoilla tai organisaatiokaavioilla luoda jotain juuri sen tarpeisiin ja tilanteeseen sopivaa.

Me Seymourissa uskomme, että asiakasyritys on oman liiketoimintansa ja yhteisönsä paras asiantuntija. Meidän tehtävämme on auttaa asiakastamme näkemään itsensä ja kehittämään inhimillistä toimintaansa haluamaansa suuntaan.

Vaikka Seymour on yhtiönä nuori, olemme jo vuosia yhdessä sen perustajajäsenten ja vanhojen opiskelukavereidemme kanssa olleet pohtimassa ja kehittämässä uusia tapoja johtaa ihmisiä ja rakentaa parempaa organisaatioarkea. Kaikki alkoi Susanna Kantelisen ohjaaman pienen Aalto-yliopiston johtamisen aineen opiskelijoiden ryhmän viikottaisista tapaamisista, jotka lopulta johtivat ensin vuonna 2013 Elävä Tiimityö Ry:n ja viimein 2017 Seymour Consulting Oy:n perustaminen.

Pekka Enroth

Lähteet:
Jarzabkowski, P. (2005). Strategy as practice. London und Thousand Oaks.
Ortner, S. B. (1984). Theory in Anthropology since the Sixties. Comparative studies in society and history, 26(1), 126-166.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *